Vastuullista kalaa

Tutustu Kuusamon Kalan tuotteiden alkuperään, ympäristövaikutuksiin ja merkitykseen pohjoisen Suomen hyvinvoinnille.

Miksi mennä kotivesiä edemmäs kalaan?

Kotimaisen kalan kulutus on vähentynyt huomattavasti vain muutaman vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan tuontikalan määrä on kasvanut jopa kaksinkertaiseksi. Verrattuna tuontikalaan, jota kuljetetaan pitkiä välimatkoja ensin jalostettavaksi ja edelleen kauppoihin, makeiden vesien villikalojen ja kotivesissä kasvatettujen kalojen vaikutus ympäristön tilaan on huomattavasti pienempi.

Tutkimusten mukaan kuluttajat haluaisivat käyttää enemmän kotimaista kalaa. Silti kotimaan sisävesiltä pyydetyn kalan osuus kaupassa on vain muutamia prosentteja. Kalasaaliiden sesonkiluonne ja ammattikalastajien väheneminen asettavat haasteita tuotteiden tuomiseksi markkinoille. Tämän vuoksi Kuusamon Kalakin tuottaa uusia, innovatiivisia kalajalosteita – jotta hyvä ei menisi hukkaan.

Mistä kala tulee?

Kuusamon Kalan raaka-aineen alkuperä on aina tiedossa! Kartalta löydät alihankkijat ja ammattikalastajat sekä järvet ja kasvattamot, joista kala kulkee jalostettavaksi Kuusamoon.

Vesa Oikarainen

Kitkajärvi, Mourusalmi

muikku, siika, ahven, hauki, made

Ville Tiermas

Alakitka

muikku, siika, ahven, hauki, made

Juha Korhonen

Kallunkijärvi

muikku, siika, ahven

Pekka Kajava

Muojärvi

muikku, siika, ahven, hauki, särki

Jarkko Määttä

Suolijärvi

muikku, siika, ahven

Tapani Keränen

Kuusamojärvi

muikku, hauki, särki

Pertti Kurvinen

Joukamojärvi

muikku, hauki, särki

Kalankasvattamo Vääräniemi

kirjolohi, siika

Lue lisää

Koillis-Suomen Lohi

Kemijärvi

kirjolohi

Sitoudumme kestävään kalanjalostukseen

Kaikki pyytämämme luonnonkala on WWF:n vihreän listan lajeja.

Käytämme tuotteissamme vain kotimaan sisävesissä kasvatettua kalaa: Benella-kirjolohta ja siikaa, joiden ruokintarehu valmistetaan Itämerta kuormittavista silakasta ja kilohailista.

Tiesitkö, että…

Vesistöjen rehevöityminen ja särkikalakantojen kasvu ovat yhteydessä toisiinsa: ihmisen toiminta ja ilmaston lämpeneminen kasvattavat särkikalojen määrää, mutta kalastamalla kohdelajeina särkikaloja, kuten särkeä, säyneä ja lahnaa, voidaan vesistöistä poistaa rehevöittäviä ravinteita.
Kestävässä kalanjalostuksessa otetaan huomioon kaikkien kalalajien kestävä määrä kussakin vesistössä. Suomessa kalakantojen vahvuutta ja ammattikalastusta säännellään saalisilmoitusten perusteella.
Suomen sisävesissä pystytään jo nyt kasvattamaan kaupallisesti merkittäviä määriä kotimaista kalaa erittäin ympäristöystävällisesti ja kestävän kehityksen periaatteilla.
Ruoaksi jalostettavan kalan viljelyllä tuetaan myös luonnon kalakantoja: istutuksiin tarvitaan kalanpoikasia. Kalankasvattamot ylläpitävät myös harvinaisempia tai jopa uhanalaisia kalakantoja.